Vaalitapa, joka takaa älykkään eduskunnan

Demokratian säilyminen riippuu siitä, miten edustuksellinen hallintojärjestelmä menestyy. Ja tämän ehtona taas on se, että käytännöksi muodostuu vain sellaisten yksilöiden valitseminen julkisiin tehtäviin, joilla on siihen tarvittava tekninen koulutus, älyllinen pätevyys, sosiaalinen lojaalisuus ja moraalinen kuntoisuus. Vain tällaisin edellytyksin on säilytettävissä kansan hyväksi toimiva, kansan valitsema ja kansan omakseen tuntema hallitus.

Tyhmä pää tekee tyhmiä ratkaisuja ja samoin tyhmä eduskunta tekee toisinaan tyhmiä lakeja. Asia korjaantuu sitten, kun kansakunta valitsee maalle älykkään eduskunnan.

Miksi tämä yleensä on niin vaikeaa? Vaikka puolueet pyrkivät saamaan hyviä ja menestyviä ehdokkaita riveihinsä, puolueet yleensä eivät valitse ehdokkaita älyn perusteella. Älykäs ehdokas tietysti kelpaa, jos puolue onnistuu sellaisen itselleen saamaan. Mutta pääasiassa ehdokkaat ovat älyllisesti melko lähellä kansakunnan keskitasoa. Kansalaisilla taas ei ole suuriakaan mahdollisuuksia tarkistaa ehdokkaidensa älykkyyttä. Esimerkiksi ulkonäön miellyttävyys on paljon nopeammin arvioitavissa, eikä siihen tarvita yhtäkään sanaa ehdokkaan suusta tai kynästä.

Olisikin kansakunnan tulevaisuuden ja demokratian toimivuuden kannalta erinomaisen hyvä asia, jos vaalitapa itsessään varmistaisi älykkään eduskunnan. Eduskuntaa ei tarvitsisi suoraan valita älykkyystesteillä. Tyhmimpien ehdokkaiden hylkääminen älykkyystesteissä riittäisi. Kansa voisi edelleen valita haluamansa edustajat älykkyystesteissä valikoituneista ehdokkaista. Ehdokkaan älykkyysosamäärän ehdoton alaraja voisi olla paljonkin korkeampi kuin 100, sillä halukkaita kyllä riittää.

Kuvailen seuraavaksi järjestelmän, joka tuottaisi kansakunnalle laadukkaan edustuksen.

1. Kansalaiset, jotka tuntevat henkilön, joka heidän mielestään sopisi kansanedustajaksi, kysyvät häneltä suostumuksen ja keräävät kansanedustajaksi aiotun tuttavilta 20 henkilön nimiluettelon allekirjoituksineen.
2. Kaikki uudet vaaliehdokkaaksi aikovat testataan kuukauden aikana viitenä peräkkäisenä viikonloppuna samaan kellonaikaan pidettävissä älykkyystesteissä. Ehdokkaaksi hakevan on osallistuttava vähintään neljään viidestä testistä. Jokaisen testatun testituloksista poistetaan paras ja huonoin testitulos. Jäljelle jääneistä kahdesta tai kolmesta tuloksesta lasketaan keskiarvo, jota käytetään testituloksena.
3. Älykkyystestit mittaavat yleistä päättelykykyä. Testit koostuvat monivalintatehtävistä. Tehtävät eivät sisällä kysymyksiä, joiden vastaukset voisivat mitenkään riippua vastaajan asenteista tai mielipiteistä.
4. Älykkyystestien tehtävien vastausten tarkistus pidetään erillään testattavien henkilötiedoista, jotta testituloksiin ei voitaisi vilpillisesti vaikuttaa.
5. Testatuista pyrkijöistä nimetään eduskuntavaalien ehdokkaiksi sata älykkyystesteissä parhaiten menestynyttä naista ja sata älykkyystesteissä parhaiten menestynyttä miestä.
6. Uusien ehdokkaiden lisäksi eduskuntavaaleissa ovat automaattisesti ehdokkaina myös kaikki istuvan eduskunnan kansanedustajat, paitsi ne, jotka erikseen ovat kieltäytyneet ehdokkuudesta.
7. Vaaliehdokkaita ovat halutessaan lisäksi myös ne älykkyystesteistä jatkoon päässeet korkeintaan kahdessa edellisessä eduskuntavaalissa mukana olleet ehdokkaat, jotka eivät tulleet silloin valituiksi eduskuntaan.
8. Vaalipiirijakoa eduskuntavaaleissa ei ole. Koko maa on samaa vaalipiiriä.
9. Valtio takaa jokaiselle ehdokkaalle yhtä suuren, mutta ehdokkaiden vapaasti muotoileman julkisuuden tiedotusvälineissä.
10. Eduskuntavaalit käydään suorana yksivaiheisena suhteellisena kansanvaalina. Vaalitapana käytetään siirtoäänivaalitapaa.
11. Eduskuntavaalit järjestetään kerran neljässä vuodessa ja joka vaalissa valitaan maalle 200 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan tehtäviinsä yhden vaalikauden ajaksi.
12. Kansanedustaja voi myös itse vapaaehtoisesti erota eduskunnasta jätettyään eroilmoituksensa eduskunnan puhemiehelle.
13. Eduskunta nimeää keskuudestaan riittävän määrän hallitusehdokkaiksi muodostettuja istuvista kansanedustajista koostettuja ryhmiä.
14. Eduskunta äänestää uudeksi hallitukseksi yhden hallitusehdokkaan. Vaalitapana käytetään enemmistövertailuvaalitapaa.
15. Hallituksen jäsenet menettävät hallituksessa olonsa ajaksi kansanedustajan äänivaltansa, mutta saavat äänivallan hallituksen sisällä.
16. Hallituksen jäsenet eivät ole ministereitä. Sen sijaan hallituksella on valta nimittää ministerit virkoihinsa.
17. Hallitus määrittelee valtion budjetin.
18. Hallitus jakaa budjetin rahat ministeriöille.
19. Ministeriöt voivat lähettää kirjeitä hallitukselle, mutta ministereillä ei ole äänivaltaa hallituksessa.
20. Hallituksen luottamus mitataan eduskunnan äänestyksessä aina eduskuntavaalien jälkeen, tai eduskunnan välikysymyksen johdosta.
21. Istuva tasavallan presidentti on automaattisesti ehdokkaana presidentinvaaleissa, ellei hän etukäteen ilmoita kieltäytyvänsä.
22. Kansanliike, joka kerää vähintään 20000 vaalioikeutetun kansalaisen nimet oman presidenttiehdokkaansa tueksi, voi asettaa oman ehdokkaansa presidentinvaaleihin.
23. Hallitus nimeää yhden presidenttiehdokkaan, joka voi olla kuka tahansa kunniallinen syntyperäinen Suomen kansalainen. Hallitus käyttää sisäisessä äänestyksessä ehdokkaansa nimeämiseen enemmistövertailuvaalitapaa.
24. Eduskunta nimeää enintään yhdeksän ehdokasta presidentinvaaleihin.
25. Jokainen kansanedustaja voi esittää yhtä syntyperäistä Suomen kansalaista presidentinvaalien ehdokkaaksi. Jos esitettyjä on enintään yhdeksän, jokaisesta heistä tulee presidenttiehdokas.
26. Jos eduskunnassa presidentinvaalien ehdokkaiksi esitettyjä henkilöitä on enemmän kuin yhdeksän, tällöin kaikista kansanedustajien esittämistä henkilöistä eduskunta äänestää yhdeksän presidenttiehdokasta käyttäen siirtoäänivaalitapaa.
27. Presidentinvaalit käydään kuuden vuoden välein suorana yksivaiheisena kansanvaalina. Vaalitapana käytetään enemmistövertailuvaalitapaa.
28. Kansanvaaleissa voivat äänestää kaikki täysi-ikäiset Suomen kansalaiset.

• Enemmistövertailuvaali
• Siirtoäänivaali (englanninkielinen)

Takaisin yhdistelmävaalitavan sivulle